Tieteen kuristaja! Yksityisetsivä ja mysteerit avaruudessa!
Vuonna 1973 amerikkalainen televisio näki syntymän yhdelle kiehtovimmista ja usein unohdetuimmista science fiction -sarjoista: “The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy” (Matkanopas galaksiin). Sarjan surrealistinen huumori, syvällinen filosofinen pohdinta ja omituiset hahmot tekivät siitä kulttiklassikon, joka on vaikuttanut lukemattomien tieteiskirjailijoiden ja -fanien mielikuvitukseen.
“The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy”: Tieteen kuristaja! Yksityisetsivä ja mysteerit avaruudessa!
Sarjan juoni lähtee liikkeelle Arthur Dentiltä, tavalliselta englantilaiselta mieheltä, jonka maailma kaatuu kuin korttitalo, kun Maa tuhotaan tehokkaaksi tietieteelliseksi projektiksi. Onneksi hänen ystävänsä, galaksilla ajeleva avaruusmatkailija Ford Prefect, on paikalla pelastamaan hänet viime hetkellä.
Arthur ja Ford aloittavat hurjan seikkailun avaruuden läpi, tutustuen eksentrisiin hahmoihin, kuten kahden päähenkilön ohella:
- Zaphod Beeblebrox: Galaktisen hallintoyksikön presidentti (ja samalla kaksoismielikuvituksen omaaja), joka on tunnettu hurjasta elämäntyylistään ja valtavasta egostaan.
- Tricia McMillian: Todellakin erikoinen olento, jonka ajatuskapasiteetti on lähes rajaton. Tricia toimii “Tieteen Kuristajana” – nimitys, joka viittaa hänen kykyynsä selvittää kaikki universumin salaisuudet, tosin usein omituisilla ja absurdeilla tavoilla.
Matkanopeuden kääntyessä avaruudeksi “Tieteen Kuristaja” avaa lukemattomia kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Onko 42 oikea vastaus kaikkiin kysymyksiin, kuten supertietokone Deep Thought väittää? Ja mikä ihme oli egentlig Tricia McMillianin syntyperä?
Sarjan huumori perustuu absurdiin ja ironiaan. “Tieteen Kuristaja” pilkkaa tieteiskirjallisuuden kliseeita, filosofiaa ja arkista elämää.
Esimerkiksi:
- Arthur Dent etsii koko avaruuden mittaista kysymystä “Mikä on maailmankaikkeuden tarkoitus?”, mutta vastaus osoittautuu lopulta numero 42.
- Zaphod Beeblebrox, galaktisen hallintoyksikön presidentti, on täysin pätevä ja järkevä henkilö… ei ehkä ihan joka päivä, mutta ainakin joskus.
Sarjan visuaaliset efektit olivat aikansa huipulla, luoden uskottavan avaruusmaailman, jossa humanoidit, robottimaiset olennot ja puhuvat Delfiinit esiintyvät samalla tavalla kuin me itse täällä maapallolla. Sarja loi myös ikonisen kuolemanmuotoisen “Babel Fish” -kalalaisen, jonka ansiosta Arthur ja Ford pystyivät ymmärtämään minkä tahansa kielen universumissa.
“Tieteen Kuristaja”: Yksityisetsivä ja mysteerit avaruudessa!
Sarjan musiikki oli myös merkittävä osa sen menestystä. Elektroninen musiikki loi futuristista ja mystistä tunnelmaa, joka sopi täydellisesti sarjan absurdiin huumoriin. “The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy” on edelleen yksi parhaista esimerkeistä siitä, miten science fiction -sarjoja voidaan tehdä hauskoiksi, ajatteleviksi ja samalla syvällisiä. Sarja on osoitus siitä, että tieteiskirjallisuus ei ole vain avaruussotureita ja lasersäteitä – se voi olla myös herkullisen ironista huumoria, filosofisia pohdiskeluja ja uskomattoman hauskoja seikkailuja.
Esimerkki “Tieteen Kuristajan” filosofiasta:
| Kysymys | Vastaus |
|---|---|
| Mikä on maailmankaikkeuden tarkoitus? | 42 (mutta kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa) |
| Onko elämä tyhjä? | Ehkä, ehkä ei. Mutta ainakin se on hauskaa matkaa! |
“Tieteen Kuristaja” on sarja, joka kannattaa nähdä uudelleen ja uudelleen. Se tuo esiin ikuisia kysymyksiä elämän merkityksestä, mutta tekee sen samalla kunnioittaen absurdin huumorin voimaa. Se on sarja, joka muuttaa tapaasi nähdä maailmaa ja avaruutta. Ja kuka tietää, ehkä se antaa sinullekin vastauksen kysymykseen “Mikä on maailmankaikkeuden tarkoitus?”.